020 1121500

Soita nyt

Fyysisen tasapainon merkitys: estää kaatumisen

Tasapainon heikkenemiseen ei tavallisesti kiinnitetä huomiota ja tasapaino voikin heikentyä pitkän aikaa huomaamatta.

Kirjoittanut Stannah , 27-10-2020

Yli 65-vuotiaiden osuuden kasvaessa nopeasti ikäihmisten elämänlaatuun on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Huoli on suuri etenkin, kun otetaan huomioon, että ikä liittyy moniin biologisiin riskitekijöihin, kuten lihasheikkouteen, tasapainon heikkenemiseen tai kävelyvaikeuksiin, ja näiden seurauksena kaatumisen todennäköisyys suurenee. Kaikista näistä tekijöistä tasapainon heikkenemiseen ei tavallisesti kiinnitetä huomiota ja sen seurauksena tasapaino voikin heikentyä pitkän aikaa täysin huomaamatta.

Kiitos aiheesta tehdyn tutkimuksen (Grover, Atkin ja McGinley otsikolla “Certainty as a Provocation”), olemme alkaneet ymmärtää, ettemme voi täysin luottaa tuntemukseemme tasapainosta, ja tasapainokyvyn tarkkaan arviointiin tarvitaankin mittausmenetelmiä. Jos mietit asiaa, huomaat, ettemme juuri koskaan ajattele tasapainoaistiamme! Sitä pidetään itsestään selvänä. Näin ollen tavoitteemme onkin edistää tietämystä fyysisestä tasapainosta ja ikääntyvien tietoisuutta omasta kehostaan heidän suorittaessaan päivittäisiä tehtäviään, jotta he osaisivat tunnistaa asiat, jotka ovat kaikkein vaikeimpia, ja parantaa niitä.

Mistä tasapainossa on kyse?

Tieto siitä, mistä fyysisessä tasapainossa tai tasapainovajeessa on kyse, on ratkaisevaa voidaksemme ymmärtää, miksi ikäihmiset ovat alttiimpia kaatumisille. Kun pystymme tunnistamaan tasapainovajeen, voimme ryhtyä vaadittaviin toimiin vähentääksemme kaatumisia ja voidaksemme välttää vakavimmat kaatumiset, jollei jopa estääksemme ne kokonaan.

Kuinka tasapaino toimii?

Kuinka tasapaino toimii?

Tasapaino on kaiken liikkeen perusta. Se auttaa meitä kävelemään, juoksemaan ja liikkumaan kaatumatta. Tasapainoa ohjataan aivoille tulevilla signaaleilla, jotka tulevat silmistä, sisäkorvasta ja muista kehon aistijärjestelmistä, kuten lihaksista ja nivelistä. Yhdessä ne muodostavat tasapainojärjestelmän tai tarkemmin sanoen tasapainoelimen.

Tasapainoelin

 

Sisäkorvassa on kolme kaarikäytävää, jotka sisältävät nestettä ja aistinsoluja. Niiden avulla havaitaan pään liikkeet. Kun pää liikkuu, kaarikäytävien karvasolut lähettävät hermoimpulsseja aivoille. Aivoissa näitä hermoimpulsseja tulkitsemalla muodostuu käsitys ihmisen avaruudellisesta sijainnista ja siitä, onko hän liikkeessä.

Vaikka tiedämme, että tasapaino alkaa heiketä vähitellen täytettyämme 35 vuotta, saatat huomata, että tasapainoaistissa on jotain pielessä vasta, kun tunnet pyörrytystä tai huimausta. Tämä saattaa olla merkki tasapainoelimen ongelmasta, kuten Ménièren taudista, ja tällöin onkin hyvä käydä lääkärissä.

Kuitenkin tasapainon heikkeneminen voi johtua myös muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, kuten iästä (joka jätetään usein huomiotta), näkökyvyn heikkenemisestä, lihasheikkoudesta, ikääntymiseen liittyvästä kognitiivisesta heikentymisestä tai jopa B12-vitamiinin puutoksesta. Tämä saattaa vaikuttaa suoraan liikuntakykyyn ja saa olon tuntumaan epävakaalta seisoessa tai kävellessä. Tämän vuoksi kaatumisriski lisääntyy ihmisen ikääntyessä.

Fyysinen tasapaino kaatumisen ehkäisyssä

Maailman terveysjärjestön ikäihmisten kaatumisten ehkäisyä käsittelevässä julkaisussa (Global Report on Falls Prevention in Older Age, 2007, s. 5) on esitetty seuraava jaottelu riskitekijöistä liittyen kaatumisiin ja kaatumisiin liittyviin loukkaantumisiin:

Käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät:

  • useiden lääkkeiden käyttö
  • liiallinen alkoholin käyttö
  • liikunnan puute
  • sopimattomat jalkineet

Ympäristöön liittyvät riskitekijät:

  • heikko rakennusten suunnittelu
  • liukkaat lattiat ja portaat
  • irralliset matot
  • riittämätön valaistus
  • halkeilleet tai epätasaiset jalkakäytävät

Sosioekonomiset riskitekijät:

  • alhainen tulotaso tai koulutus
  • puutteellinen asumus
  • sosiaalisen kanssakäymisen puute
  • rajallinen terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus
  • yhteisöllisyyden puute

Biologiset riskitekijät:

  • ikä ja sukupuoli
  • krooniset sairaudet (esim. Parkinsonin tauti, nivelvaivat, osteoporoosi)
  • fyysisten, kognitiivisten ja henkisten valmiuksien heikkeneminen

 

Tasapainon arviointi ja kaatumisen ehkäisy

Tasapainon arviointi ja kaatumisen ehkäisy

Kaatumisen ehkäisy ei ole aina helppoa, sillä toisinaan ihmisiltä puuttuu taito arvioida omaa terveyttään ja tasapainoaan, jolleivat he ole jo kaatuneet tai joku ei ole huomauttanut heidän kompuroinnistaan.

Ennaltaehkäisyn kannalta ja riippuen tunnistetusta tasapainohäiriöstä, kyseeseen tulee lähes aina fysioterapeutin määräämä tasapainoharjoittelu. Yleensä harjoittelu alkaa tasapainon arvioinnilla, joka antaa fysioterapeutille lähtötiedot, joiden pohjalta suunnitella tarvittava harjoitteluohjelma. Fysioterapeutit usein käyttävät apuna Bergin tasapainotestiä (BBS), jossa arvioidaan ikäihmisten käytännön tasapainoa jokapäiväisissä toimissa, ja josta saadaan mitattua tietoa arvioinnin pohjaksi. Tavoitteena on käyttää tarkkaa diagnostista välinettä, joka arvioi tasapainoa sekä määrällisesti että laadullisesti, ja jonka pohjalta voidaan toteuttaa dynaamista tasapainoharjoittelua määrätyn ajanjakson ajan. Harjoittelulla pyritään parantamaan staattista ja dynaamista tasapainoa ja kehonhallintaa, ja parantamaan luottamusta omaan tasapainoon. Fyysinen, toiminnallinen harjoittelu on ratkaisevan tärkeää tasapainon parantamisen kannalta. Se voimistaa lihaksia ja parantaa kehon asentoa. Näillä molemmilla on suuri merkitys kaatumisten ehkäisyssä.

Nilkkojen voimistaminen parantaa fyysistä tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä

Nilkkojen voimistaminen parantaa fyysistä tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä

Sen jälkeen kun tasapainosi on testattu ja mahdollisten sisäkorvan tai tasapainoelimen sairauksien mahdollisuus on poissuljettu, voidaan päätellä, että tasapainon heikkenemiseen vaikuttaa nilkan epävakaus. Tarkasteltaessa nilkan vakautta tulee aina tarkastella myös polvia ja lonkkaa, sillä näiden lihasten välillä on yhteys. Tämän pohjalta nilkka on avainasemassa dynaamisen tasapainon hallinnassa.

Paras keino nilkan vakauden parantamiseksi, ja samalla kävelyn vakauttamiseksi, on toiminnallinen harjoittelu. Nämä ovat harjoitteita, joissa jäljitellään jokapäiväisiä toimintoja. Koska iäkkäät ihmiset viettävät paljon aikaa kotona, on tärkeää jäljitellä jokapäiväisiä tilanteita ja keskittyä sellaisiin liikkeisiin, joita he tarvitsevat. Kun nämä on tunnistettu, niitä pyritään parantamaan harjoitteiden avulla, kunnes prosessin sujuvat tiedostamatta. Tämä parantaa nivelten liikkuvuutta ja vakauttaa tasapainoa lihasten ja nivelten vahvistuessa, ja samalla kävely paranee.

Fyysisen tasapainon ja itseluottamuksen parantuminen lonkkamurtuman jälkeen

Fyysisen tasapainon ja itseluottamuksen parantuminen lonkkamurtuman jälkeen

Toisinaan tasapainovaje havaitaan vasta kaatumisen jälkeen. Eliniän ennusteen noustessa joka puolella maailmaa kaatumisten määrä kasvaa, jos emme osaa diagnosoida tasapainon heikkenemistä ajoissa. Yleisin ja eniten toimintakykyä heikentävä kaatumisen aiheuttama loukkaantuminen on lonkkamurtuma.

Kun kaatuminen on jo sattunut, kuinka fyysinen tasapaino saadaan jälleen kuntoutettua, kun ihminen kärsii sekä fyysisestä esteestä että kaatumisen pelosta?

Britannianterveysviraston (2014) mukaan “lyhyen ja pitkän tähtäimen odotukset potilaille ovat yleisesti ottaen heikot lonkkamurtuman jälkeen, sillä kuolleisuus lisääntyy 1 vuodessa 18 %–33 % ja tila vaikuttaa negatiivisesti päivittäisiin asumistoimiin kuten ostoksilla käyntiin ja kävelemiseen. Pitkäaikaishaittojen tarkastelu osoitti, että noin 20 % lonkkamurtumapotilaista päätyy pitkäaikaishoitoon ensimmäisenä vuonna murtuman jälkeen.”

Tällaisen traumaattisen tapahtuman jälkeen kuntoutuksen onnistuminen on tapauskohtaista, mutta yleensä se alkaa lonkan ja polven nivelten liikelaajuuden parantamisella, lihasten vahvistamisella, koordinaatiolla ja tasapainon palauttamisella. Vähitellen fyysisen tasapainon palautuminen auttaa parantamaan potilaan elämänlaatua ja itseluottamusta.

Fyysinen tasapaino ja kognitiivinen heikentyminen iäkkäillä

Fyysisesti aktiivisten iäkkäiden on todistettu omaavan paremman kognitiivisen suorituskyvyn. Itse asiassa fyysinen aktiivisuus on yhdistetty neurogeneesiin eli hermosolujen kasvuun, mikä tarkoittaa, että aivoja stimuloitaessa esiintyy neuroplastisuutta eli aivojen muovautumista. Näin tapahtuu myös iäkkäämpien aikuisten aivoissa.

Tasapainon heikkeneminen johtaa usein fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen, koska pelätään kaatumista. Tämä puolestaan voi vähitellen kehittyä fyysiseksi häiriöksi ja näin ollen nopeuttaa kognitiivista heikentymistä. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää hoitaa pelon syytä. Tasapainon parantaminen voimistalla kehon lihaksia, etenkin nilkkalihaksia, vähentää varmasti kaatumisriskiä ja pitää mielen terävämpänä ja parantaa itseluottamusta!

 

Lisälukemista:

  • Grover, S., Atkin, R., and McGinley, C. 2015. Certainty as a Provocation: The Design and Analysis of 2 Quant-Qual Tool Dyads for a Qualified Self Technology Project. Julkaistu: Proceedings of the 2nd Biennial Research Through Design Conference, 25-27 March 2015, Cambridge, UK, Article 22. DOI: 10.6084/m9.fgshare.1328004
  • Delbaere K, Sherrington C, Lord SR. Falls prevention interventions. Julkaistu: Marchus R, Feldman D, Dempster DW, Luckey M, Cauley J, eds. Osteoporosis. 4th ed. Philadelphia, PA: Elsevier; 2013:chap 70.
  • Donath L, van Dieen J, Faude O. Exercise-based fall prevention in the elderly: what about agility? Sports Med. 2016;46:143-149. PMID: 26395115